tiistai 18. marraskuuta 2014

Fire in the Woods - Jennifer M. Eaton

Nimi: Fire in the Woods 
Trilogia/sarja: Fire in the Woods, #1
Kirjailija: Jennifer M. Eaton
Kustantaja: Month9Books
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 300 englanninkielisessä e-kirjassa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★☆☆☆☆

Juonikuvaus: When a plane crashes in the woods near Jess’s home, the boy of her dreams falls out of the sky—literally. 
      But David’s not here to find a girlfriend. He’s from another planet, and if Jess can’t help him get back to his ship, he’ll be stuck on Earth with nothing to look forward to but the pointy end of a dissection scalpel. But her father runs their house like an army barracks. and with an alien on the loose, Major Dad isn’t too keen on the idea of Jess going anywhere.
      Ever.
      So how the heck is she supposed to help the sweetest, strangest, and cutest guy she’s ever met? Hiding him in her room probably isn’t the best idea. Especially since her Dad is in charge of the squadron searching for David.
      That doesn’t mean she won’t do it.
      It just means she can't get caught. Helping David get home while protecting her heart—that’s gonna be the hard part.
      After all, she can't really fall for a guy whose not exactly from here. As they race through the woods with Major Dad and most of the U.S. military one breath behind them, Jess and David grow closer than either of them anticipated. But all is not what it seems. David has a genocide-sized secret, and one betrayal later, they are both in handcuffs as alien warships are positioning themselves around the globe. Time is ticking down to Armageddon, and Jess must think fast if she's to save the boy she cares about without sacrificing Earth—and everyone on it.

Ajatukseni: Sain jonkun aivopierun, kun päätin lukea tämän kirjan. Alan pikku hiljaa tulla siihen tulokseen, ettei minun pidä antaa seireenikansien enää vietellä itseäni, koska sisältö voikin olla jotain... tällaista. Ehkä minun pitäisi käyttää enemmän harkintakykyä kirjojen valitsemiseen. 

Jess on aina elänyt armeijaisänsä tiukan kurin alaisuudessa, yrittäen pitää kiinni rakkaasta valokuvausharrastuksestaan ja haaveillen poispääsyä armeijapiireistä ja aloittamaan oman elämän collegessa. Mutta sitten eräänä yönä maahan rysähtää tunnistamaton esine, ja David pölähtää Jessin elämään. Tuo alienipoika on kuin erään seksikkään näyttelijän kaksoisolento ja ennen kuin Jess huomaakaan, hän on tämän lumoissa ja valmis auttamaan Davidin takaisin avaruusalukselle ja pois koko planeetalta. Valitettavasti armeija on heidän perässään raskaalla kalustolla ja valmistautunut kokonaiseen alieni-invaasioon. 

On hyvin vaikea keksiä sanottavaa kirjasta, joka jätti lukijansa näin tyhjäksi. Fire in the Woods oli täynnä ärsyttävää teiniangstia, alieni-instalovea, kiusallisia romanttisia hetkiä, idiotismia, pinnallisuutta ja typerää draamaa. Jep, kuulostaa siltä, että rakastin tätä kirjaa, eikö vain?

Jennifer L. Armentroutin Obsidian osoittautui niin komediseksi parodiaksi, että jopa minä pidin siitä. Roswell on edelleen yksi parhaista tv-sarjoista, mitä olen nähnyt. Rick Yanceyn The 5th Wave oli loistava toimintapakkaus. Jopa CW:n Star-Crossedilla (en ollut mikään fani, mutta...) olisi ollut potentiaalia hyväänkin sarjaan, mikäli toiselle tuotantokaudelle olisi annettu mahdollisuus. Mitä näillä kaikilla on yhteistä? Niitä oli suunniteltu, niillä oli tarina ja pikkuvioille antaa anteeksi, koska ne onnistuvat koukuttamaan tarinaan. Ainakin suurimmilta osin.

Mutta Fire in the Woods? Nope. Tämä ei tuntunut edes oikealta kirjalta. Tarina oli heikko ja aivan liian venytetty 300 sivulle. Alle 400-sivuiset kirjat ovat mielestäni suhteellisen lyhyitä, mutta tämä kirja raahasi loputtomiin ja tuntui niin paljon pidemmältä, mitä oikeasti pituutta oli. Tämä kirja oli niin nolo ja lukeminen nostatti minussa välillä niin jäätävää myötähäpeää sekä hahmoja, draamaa että koko tarinaa kohtaan.

Jess oli vähintäänkin ääliö. Hän löytää alienin metsästä, vilkaisee tätä kerran ja koko loppu kirjan ajan vuotaa hunajaa. David on niin komea ja seksikäs. Niin siis väitetään, mutta minun mielikuvani tyypistä oli jotain ihan muuta...


https://p.gr-assets.com/540x540/fit/hostedimages/1416259767/11923993.gif
Tämä on jäätelömainos. Tekeekö mieli kermajäätelöä? :D

En kykene selittämään tätä, joten älkää edes kysykö.

Jessin ja Davidin romanssi oli koko kirjan kohokohta. Heidän ”romanttisten” kohtausten oli ilmeisesti tarkoitus herättää huumoria, mutta minusta ne olivat epämukavan kiusallisia. David ei tiedä, mitä suuteleminen tarkoittaa ja silti hän suunnilleen pesee Jessin hampaat. Heillä on ”kulttuurishokki” välillään, sillä romanssi on hyvin erilaista heidän lajiensa välillä. Koko romanssi oli niin...


Sain aivan hillittömän naurukohtauksen lopusta. Aion spoilata sen tähän
näin. Joten varo. Lopussa Davidin alienirotu päättää tuhota koko
ihmiskunnan heidän vajaaälyisyytensä takia, mutta Jess ja David eivät anna sen tapahtua. He haluavat näyttää, että ihmiset ajattelevat ja tuntevat ja ovat säästämisen arvoisia. Joten he päättävät pelastaa maailman rakkauden voimalla.


https://p.gr-assets.com/540x540/fit/hostedimages/1380373466/727086.gif

Ja alienit olivat ihan:


http://media2.giphy.com/media/nVXzt7FSJlX7W/giphy.gif

Maailma on pelastettu! Jessin ja Davidin parissa päivässä roihahtanut rakkaus pelastaa koko ihmiskunnan! Kuinka koskettavaa!

Olin vain onnellinen, että sain tämän viimein päätökseen. Jostakin syystä minusta tuntuu, etten aio lukea jatko-osia.

Tähän mennessä The 5th Wave on ainoa oikeasti uskottava alieni-invaasiokirja, mitä olen lukenut. Obsidian oli hupaisa, mutta Yanceyn kirja tuntuu realistisemmalta ja sitä lukiessa sai sentään jännittää tulevia tapahtumia. Pitäisi muuten lukea The Infinite Sea, sen kun nyt sain käsiini...

Viikonloppuna pitää katsoa taas Tim Burtonin Mars hyökkää! Loistava satiiri! 

Lukunäyte: Chapter 2
I shook, reeling from the unexpected silence. A faint hum lingered, a frightening reminder of the sound's intensity. Hands still covering my ears, I sucked in a short breath and dared another. Holding as still as possible, I scanned the trees.
      What the heck was going on?
      Sobbing, I blinked back fresh tears and wiped my cheeks clean. A leaf fell to the ground at my feet, but the rest of the forest remained motionless. The chirping birds had vanished. Nothing stirred to dusrupt the eerie quiet – not even a gentle rustle of the wind.
      I cringed, frightened by a trash behind a large fallen tree. Ignoring the instinct to flee like the buck, I inched forward and peeked over the log.
      A guy, maybe seventeen or eighteen, lay curled in a bal on the ground. His hands pressed against his ears as he whimpered through twisted lips. A tight-fitting white tee-shirt clung to his back, slightly untucked from his faded blue jeans. His soulful whimper clewed my heart as he rocked steadily on the woodland floor. 

Fire in the Woods –trilogia
Fire in the Woods (2014)
Ashes in the Sky (2015)
3. osa

8 kommenttia:

  1. Sain tästä ekat päivän naurut. Luin bloggauksen siis kokonaan, koska vakuutuin, ettei kirja ole minulle ja voi vitsi tuo loppuratkaisu. :D Voi elämä, tiedänpähän nyt, miten pelastan maapallon alienien juonilta, jos joskus niin tarvitsee tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppuratkaisu oli kyllä niin legendaarinen, ettei mitään rajaa! :D

      Poista
  2. xD Tuo loppu... En aio koskaan tätä lukea, sainpahan päivän naurut. Myötähäpeä kirjoja lukiessa on ehkä kamalin tunne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hajosin kyllä huolella tuosta lopulta :D Myötähäpeä on kyllä niin tuskallista. Monesti haluan vain hyppiä sellaisten kohtausten yli, kun ei meinaa pokka millään pitää!

      Poista
  3. Ei hitto toi kermajäätelömainos on pelottava! Saan painajaisia. :D

    Ja voi luoja tuo loppu. Onhan rakkaus hieno asia, mutta tässä kirjassa meni vähän överiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Once you see it you cannot unsee it... Ensimmäisen kerran kun tuon mainoksen näin en kyennyt katsomaan pois samalla kun kylmät väreet juoksivat selässä ja veri pakeni kasvoilta :D

      Tämän kirjan loppu, huutonaurua! Ei taivas että repesin huolella! Tokihan se rakkauden voima viestii hienoja asioita, mutta että tämän kirjan kohdalla parissa päivässä roihahtanut teiniromanssi pelastaa maailman? Joo ei ihan kolahda minuun :D

      Poista
  4. Ei tästä kirjasta voi muuta sanoa kuin että facepalm :D

    VastaaPoista

Jaa mietteesi!